HOHOHHAHAHAHAHEHEHEHEHIHIHIH. 11. viikko

Maanantai 24.03.2014

Viikko alkoi mukavasti. Ohjelmassa oli loppuleirin välineiden purkua.

Porukalla kun tehtiin, niin pian tavarat löysivät oman paikkansa.

Tiistaina 25.03.2014

Oli kiertävä pajapäivä. Ei sen kummosempia.

Keskiviikko 26.03.2014

Kävimme Terälahden luontokouluun tutustumassa. Sää oli puolellamme, joten kaunis aurinkoinen ilma kruunasi päivämme. Huikeiden maisemien ansiosta tunnin matka ei tuntunut juuri missään.

Ja näin sitä lähdettiin bussilla matkaan! Nyt on kyllä niin innostunutta porukkaa että!

miksi tätä koulua ei ollut silloin kun me olimme pieniä?

Luontokoululla meitä vastassa oli Jenni. Hän näytti meille luontokoulun tilat ja keitti meille kaffeet sekä tietenkin kertoi meille hieman koulun toiminnansta ja toiminta- ja opetustavoista.

Hyvältä vaikutti kyllä.

Meidät käytiin metsän asukkienkin puolesta toivottamaan tervetulleiksi Terälahteen.

Kun olimme keränneet hieman D-vitamiinia auringossa, lähdimme metsään nuotiopaikalle lämmittelemään eväitämme. Otettiinhan siinä myös tuntumaa ympäristöön samalla.

Onko jokaisessa metsässä tälläinen oma postilaatikko?

Tuolla oli aivan mahtavaa kirmailla

ABC kissa kävelee tikapuita pitkin taivaaseen... nojoo.

Pienellä tutkimusretkellä yllätti nälkä. Oli aika palata nuotiolla katsomaan, joko sieltä saisi lämmintä syötävää.

Suureksi harmiksenne, meillä ei ole kuvia eväistämme! Ruokaa kyllä riitti niin että jokainen sai hyvin täytettyä vatsansa. Ilman mitään kummoisempia ruokalepoja, aloimme uudelleen tutkia meitä ympäröivää salaperäistä metsää. Kuulimme juttua lähistöllä olevasta koskesta, jota ei kukaan vielä ollut kesyttänyt. 

Ja kuinka ollakkaan...

TÄMÄKÖ SE KOSKI ON?! NÄIN PIENI!!

(kuvissa oleva koski, ei siis ollut se koski mistä meille kerrottiin)

Innokkaat luontohörhöt

Pitihän siellä sitten ottaa kuva itselaukeisimellakin!

Näis maisemissa kelpaa kyllä ottaa lepoo

Innostuttiin jäiden rikkomisesta, ehkä liiakseenkin. Autettiin kesää siin samalla!

Saukoista ei näkynyt kuin jäljet. Tosin en ihmettele ettei niitä näkynyt kun ottaa meidän heilumisen huomioon.

Siinä ollaan jo uuden jään kimpussa

luontohörhöstä kuoriutui alkuihminen

Ja sitten kohti bussipysäkkiä.

Päivä oli kyllä niin mukava! Bussissa kotia kohti mennessä huomasi pienen väsymyksen nostavan päätänsä.

Ja kyllähän sitä sinä iltana saikin hyvin nukuttua, kun oli saanut lapseilla ja heilua oikein olan takaa.

Torstai 27.03.2014

Meitä oli paikalla ihan vain muutama, koska muut viettivät loppuleiriltä ansaittua vapaapäivää.

Ja kyllä tälläisinä aurinkoisina päivinä vapaita kelpaakin viettää vaikka näin yhden päivän vain, mutta kohta koittaakin jo viikonloppu.

 Hiljaista on... :-(

näin tämä blogin kirjoitus sujuu

Ahkera puupajalla ahertava luontohörhö

Perjantai 28.03.2014

Alotimme päivän Etapilla. Kun aamupalat ja -kahvit oli vedetty naamariin lähdimme reippaina kävelemään kohti Tylypahkaa (TyPa). Matkalla kohtasimme monia vaaroja, mutta kiitos erään luontohörhön ja hänen taikasauvan, selvisimme kaikista vaaroista ehjinä. Voldemort kertoi meille hieman paikasta ja sen suomista mahdollisuuksista. Paikka ei ollut niin ihmeellinen mitä elokuvat antaa ymmärtää. Paikalla oli myös itse Harry Potter.

tässä oli ensimmäinen vaara, söpöysvaara

tältä se Tylypahka oikeasti näyttää...

Kun olimme aikamme istuneet TyPassa meidät vapautettiin reilun pituiselle ruokatauolle. Oli ihana kun kerrankin oli aikaa syödä rauhassa ja vähän hengailla kaupoilla.

huomatkaa vihermehu

tälläinen ruokatauko toisaalla

Pian kuitenkin ruokatauko oli ohi ja kokoonnuimme keskustorin kupeessa. Hyppäsimme bussiin ja hurautimme Pispalaan katsomaan ja ihmettelemään Rajaportin saunaa. Olihan se ihan mielenkiintoista kun paikka on kuitenkin niin vanha ja siihen liittyy varmasti paljon tarinoita. Sauna oli meille varattu, mutta meistä vain yksi luontohörhö sinne meni nautiskelemaan. Me muut vain tyydyimme kurkkaamaan miltä saunassa näyttää. Aamulehdestäkin oli toimittaja paikalla ja hän ottikin meistä kuvia.
Juttu Luontopolkua Eteenpäin-työpajasta olikin pieni juttu lauantain lehdessä

Tässä tää sauna ny o

Kiitos tästä viikosta. <3

10. viikko & loppuleiri

Maanantai

Maantaiaamu alkoi siten, että kaikki olivat ajoissa ja aamupalan merkeissä, siitä jatkoimme loppuleirin suunniuttelua. Jakauduimme eri tehtäväporukoihin: ruoka, varuste, turvallisuusjoukkoihin. Ruokaryhmä lähti kauppaan hakemaan ruokatarvikkeita, varusteryhmä meni leirivälinepajalle varaamaan varusteita leirille. Turvallisuusryhmä kirjoitti puhtaaksi hätäsuunnitelman kaiken varalle ja myös tekivät kaksi kappaletta alueen karttoja.

Tiistai
Loppuleirin suunnittelu jatkui loppujen tavaroiden kasaamisella. Koottiin porukan fiiliksiä leirille lähdöstä:
Minä tässä ja nyt, fiilikset reissusta

• Odotan innolla
• Hyvällä odottavalla fiiliksellä reissuun
• Nyt tuntuu, ettei tiedä oikein oikein mitä ajatella koko asiasta
• Olla oma itsensä
• Vähän jännittää, mutta lähinnä olen innoissani! Jee
• Odotan ehkä nyt ja tässä että pääsen kotiin & en vielä ennakoi loppuleiriä. Vähän väsyttää

 Toiveet ja odotukset

• Kaikilla hauskaa
• Kaikki osallistuu
• Mukavaa yhdessä oloa ja tekemistä
• Rento meininki, rentoutuminen
• Yritän olla odottamatta muuta kuin uusia kokemuksia
• Että on kivaa ja että mieliala ei heittele ihan kamalasti laidasta laitaan
• Tavoitteena ulkomajoitteen rakentaminen ja kyseisen asian loppuunsaattaminen
• Haluaisin saada tehtyä ulkomajoitteen, jossa on lämmin nukkua. - Tavoitteena on mm.rentouden ja luovuuden löytämistä yhteistoimintaan. - Haluaisin sytytellä tulia.

Pelot / Möröt

• Entä jos ei ookkaan kivaa
• Ei osaa nauttia
• Tahti
• Loukkaantuu
• Jos sää on ankea ja epämääräinen
• Jos jotai tärkeää puuttuu.. - Sudet ja karhut! - Ehkä porot.
• Jos tapahtuu jollekulle muulle tai itselle jotain.
• Nukkumine -> patjan kovuus / pehmeys

 Keskiviikko
Matti Verkasalo oli kertomassa meille ulkomajotteista ja niiden valmistuksesta. Myös omakohtaisista retkikokemuksistaan hän kertoi.

Öö... Mites tää ny menikään..?

Blokkilaitteen käyttöä hän esitteli meille tarkemmin ja antoi kyseisen välineen lainaksi leirillemme.
Noin klo 14 sitten pakkauduimme tavaroidemme kanssa autoon ja matka kohti Kuru ja Rajalan leirikeskusta alkoi. 

Talvi yllätti meidät kuin naakka(nuoriso)lauma kuuron mummon. Rajalan leirikeskuksen seutu oli keskitalvinen. Perille päästyämme jakauduimme kukin eri toimintapisteisiin. Osa ryhmästä valmisti ruokaa ja osa sytytti tulia. Pian pääsimmekin jo nauttimaan ensimmäisestä päivällisestä. 
Illan aikana rakensimme iglua ja metsästimme pakuria. Iglu saatiinkin jo hyvään jamaan ensimmäisenä päivänä ja pakuriakin löytyi sellainen aikamoinen köntsäke koivuherran opastuksen avulla. 

 Pääsimme myös saunomaan ja nauttimaan kiuasmakkaroista. Iltapalan jälkeen lähdimme nauttimaan tähtitaivaasta järvenjäältä katsottuna. Näky oli mielettömän kaunis ja monille ainutkertaista, sillä kaupungissa tähdet eivät näy samalla tavalla. Huomasimme kuinka paljon liikettä taivaalla on. Satelliitteja kaiketi ja ehkä muutaman villeimmissä unelmissa kaukaisten galaksien matkalaisia. Muutama tähdenlentokin todistettiin ja kolme kuningasta pönöttivät jykevästi vartioiden meidän leiriämme. 

Nukuimme ensimmäisen yön sikeästi sisätiloissa.

Torstaiaamu lähti mukavasti käyntiin aamupalan merkeissä. Pian pääsimmekin jatkamaan päivän touhuja puitten kannon ja pihanotskin sytytyksen merkeissä. Osa porukasta lähti omille seikkailuilleen ja loput tekivät mitä tekivät (Mira nukkui). 
Päivän kohokohta Matiakselle oli saada tunkea naamansa kylmään avantoon. Ai että.
Lounaaksi nautittiin sosekeittoa

 

  Sen jälkeen jatkettiin iglun tekoa. 

Siinä vierähtikin tovi jos toinenkin. Mutta se oli sen arvoista! Valmis iglu oli niin upea näky että huh huh.  (kuvia iglusta alempana lisää)

Päivälliseksi oli nuotiolla loimutettua lohta. 

Sen jälkeen oli vuorossa ulkomajotteiden teko ja HC Saunomista antaumuksella. Iltapalaksi kelpasikin syödä hedelmiä kermavaahdolla. Oli muuten niin hyvää ettei tosikaan! 

siinä herkkusuut

näyttää kyllä hyvältä

Siinä ilta vierähtikin ja pian oli aika pistää päärynää tyynyyn.

Perjantai aamu valkeni melko aurinkoisena kun luontohörhö porukkamme kömpi makuupusseistaan nuuhkimaan raitista ilmaa.

Tältä näytti yhden luontohörhön aamu

Aamupalaksi oli kaikenlaista jämiä, mitä oli jäänyt aiemmilta päiviltä. 
Sitten alkoikin armoton siivoaminen, pakkailu sekä luonaan valmistelu. 

Lounaaksi tosiaan oli kasvispizzaa
 ja salaattia, sekä kaikkia sörsseleitä.

Suureksi harmiksemme loppuleiri oli tullut päätökseensä ja matka kohti kotia alkoi. Itkien ja nyyhkyttäen hyvästelimme Rajalan maisemat. Tunnelma oli kuin hautajaisissa. :(

Tässä hieman kuvia iglun eri vaiheista.

mitäs ihmettä tässä tapahtuu?

Yhteenvetoa leiristä

Mitä jäi mieleen?

• Miekan veisto ulkona, ulkona nukkuminen, naama-avanto, iglun onnistuminen, hyvä ruoka, saunominen sekä hyvä henki.Luonnon kauneus ja pakuri-jutut sekä tähdet.

• Metsässä kävely ja pakurin metsästys sekä ulkona nukkuminen

• Hyvä fiilis, lohen loimutus, iglun rakennus
• Ihana puhdas luonto ja tähtitaivas sekä luksussafkat ja juoma

Mitä opin / oivalsin?

Itsestä, ryhmästä, muusta elämästä jne.?

• Iglun valmistus
• Muilta voi oppia paljon
• Yhteenhiileen puhaltaminen hyödyttää kaikkia... siis kun jokainen tekee jotain yhdelle ei tule/jää niin paljon :)
• Hiljaa hyvää tulee, toimimme hyvin yhteen, iglun rakentaminen onnistuu puuterilumestakin on hauskaa kun on paljon erilaisia ihmisiä, ulkona nukkuminen on mahdollista vaikka sataa lunta ja on kylmä
• Opin etsimään pakuria ”kuparia” ja miten vedetään mettään itsensä matalaksi. Oivalsin jotenkin mettään rakentaa leiri.
  
  
  Kuinka ryhmä toimi?
  
  
  • Hyvin. Yhteistyö ja -peli toimiii =)
  • Ryhmä toimi mielestäni toisiaan tukien ja osallistuen
  • Todella hyvin..
  • Hyvin, kaikki tuki ja zemppas toisiaan
  • Ryhmä toimi hyvin ja ajatustaso oli samallainen suunillen.
  Mitä vien leiriltä mukanani kaupunkiin?
  
  • Pakuria, pizzaa maha täynnä sekä iglun rakennus taidon.
  •     Pakuri, hauskoja tarinoita ja kokemuksia, iloisen mielen.
  • Pakuria (ylläri – kirjoittajan huom.) Reippaan mielen ja oman väsyneen mutta tyytyväisen itseni.
  • Pakuria (huoh. - kirjoittajan huom.) ja hyppysellisen luonnollisuutta
  • Pakuria (…) ja iloisen / levänneen rauhan.

Kolme päivää kuluivat liian nopeasti, sillä mielekestä tekemistä oli riittävästi.

Moi, terveisiä saikkulaiselta. Viikkoni meni mukavasti löllien koton villasukkia kutoen sekä nessua niistäen. Jee.